Vuosi 2012.
 
Raskas vuosi. Siihen sisältyi kaksi onnettomuutta läheisille. Kaksi rakkaustarinaa.  Kaksi pienokaisen syntymää. Uusi asunto, uusi elämä. Sukulaissuhteita meni poikki, ystävyyssuhteita meni poikki.
 
Itkin paljon, joskus onnesta ja ilosta, joskus surusta ja masennuksesta.

Tein päätöksiä paremman elämän ja terveyden eteen.
 
Ystäviä erosi parisuhteistaan ja muutti omiin asuntoihin. Laskimme että neljä muuttoa oli läheisessä kaveripiirissä ensimmäisen puolen vuoden aikana.
 
Mitä haluaisin muistaa ja mitä unohtaa vuodesta?
 
Vuodessa meni monta suhdetta poikki mutta olen huomannut että se oli vain hyvä asia, olen onnellisempi ilman niitä ihmisiä elämässäni.
 
Pienokaisten syntymä on ollut upea ja ihana kokemus kaikin puolin.






 
Uusi asunto ja elämä on ollut ehdottomasti parhaita päätöksiä tähän mennessä mitä olen tehnyt. Viihdyn hyvin missä olen nyt.
 
Ikävistä asioista läheisten onnettomuudet ovat muistuttaneet siitä kuinka hauras pieni ihmiselämä on. Kuinka voimme menettää toisemme nopeasti ja surullisesti, kuinka voimme vammautua nopeasti ja surullisesti. Kuinka kaikki elämä mitä meillä nyt on voikin olla mahdotonta huomenna. Kuitenkin kaiken keskelle olemme toisiamme rakastaneet ja tukeneet ja toisiamme emme ole jättäneet.
 
Vuosi 2013 tuo mukanaan varmasti kaikkea todella ihanaa J Niistä kerron sitten kun on sen aika. Nyt hyvää uutta vuotta kaikille!
 
Suunnistan juhlimaan ystäväni kotiin Vantaalle tätä vuoden vaihdetta tärkeiden ihmisten kanssa.

-Susan